VUOTTA 2011 ODOTELLESSA

Vuosi 2010 alkaa sitten olla paketissa, ensimmäiset raketit jo ulkona paukkuu. Koirat kuitenkin ottavat ihan lungisti, eikä Hottiskaan ainakaan toistaiseksi pelkää.
Heti tammikuun alkupuolella odotellaan Ukon OptiGen-tuloksia, sitten vuorossa Tytin terveystutkimukset ja toivon mukaan keväällä astutus.
Eli nämä ja muutakin pientä jännää tiedossa vuoden ensimmäiselle puoliskolle! Niistä muista kerron sitten myöhemmin, kun asiat ovat ajankohtaisia/varmistuneita... ;)

JOULUTERVEHDYS!

***** TUOKSUVAA JA TUNNELMALLISTA JOULUA &
ONNEA UUDELLE VUODELLE ! ! *****




*** WE WISH YOU A MERRY CHRISTMAS, WE WISH YOU A MERRY CHRISTMAS, WE WISH YOU A MERRY CHRISTMAS AND A HAPPY NEW YEAR ! ***

*** GOD JUL OCH GOTT NYTT ÅR ! ***

MESSARIVIIKONLOPPU

Käväisimme Ukon kanssa viime lauantaina Helsinki Voittaja-näyttelyssä, joskin tälläkin kertaa tuloksena EH/AVO2. Eli tämän vuoden näyttelymenestyksellä ei juurikaan pääse kehuskelemaan, joskaan emme kyllä käyneetkään kuin neljässä näyttelyssä.
Muutenkin koko viikonloppu meni näyttelytouhuissa, molempina päivinä esitin myös "vieraita" portugeeseja. Ja olipas taas todella mukavaa nähdä vanhoja tuttuja, sekä tutustua uusiin portugeesi-harrastajiin! :)
Ukko käytettiin eilen OptiGen-testissä, tuloksia saadaan varmaan lähiviikkoina. Jännityksellä odotellaan uutisia sormet ja varpaat ristissä...


Ukko valmistautumassa Messariin

BARF = LIHAA, NAM !!

Pitkän harkinnan jälkeen meidän koiraporukka on siirtynyt syömään raakaruokaa, siis aloitimme barffaamisen!
Itselläni heräsi mielenkiinto barffaamista kohtaan jo vuosia sitten, kun tämä ruokintatapa alkoi Suomen maahan pikku hiljaa levitä. Kuitenkin usean koiran omistajana olin siinä ajatuksessa, että eväiden ammentaminen suoraan pussista kuppiin on paljon yksinkertaisempaa ja helpompaa, eikä niinkään tarvitse miettiä ja laskea, että tuleehan kaikki ravintotarpeet tyydytettyä.
Aluksi tankattiin lisätietoa Carita Reijosen todella mielenkiintoisella luennolla ja sitten vaan pakastinta täyttämään!
Pitkään siis ehdin stressata Ukon nirsoudesta ja Tytin oletetun allergian kanssa sumplimisesta, ja monia turhia ruokasäkkejäkin tuli ostettua.
Nämäkin ongelmat ratkesivat kertaheitolla, kun ruokinta muutettiin. Enää ei tarvitse ostella montaa erisorttista nappulaa, eikä vahtia, että jokainen syö vaan omaansa. Kaikille koirille sopii samat sapuskat, määrät vain hiukan vaihtelee.
Ja käytännössähän tämä tuntuu olevan paljon helpompaa, kuin alkuun oletin :)
Koiratkin tykkäävät huomattavasti enemmän rouskutella broilerin siipiä, kuin kuivia, teennäisen hajuisia nappuloita. Ja mikseivät tykkäisi, onhan se lajille luontaista ravintoa!

UUSI KOTI

Talvi on tullut, toivottavasti jäädäkseen taas vähäksi aikaa. Näin kaupunkiin muuttaneina ei todellakaan kaipaa kura- tai loskakelejä.
Kennelimme siis siirtyi pari viikkoa sitten Espoon metsiköstä takaisin Helsinkiin, Pukinmäkeen. Kaiken muuttotohinan ja kiireen keskellä on kuitenkin hyvin ehditty tehdä tuttavuutta paikallisiin koirakavereihin läheisessä koirapuistossa. Ja omasta ennakkoasenteesta huolimatta koirien sopeutuminen kaupunkielämään (liikenne, rappukäytävän äänet ym.) on sujunut oikein hyvin. Ukko kylläkin oli pari päivää hiukan päästään sekaisin, kun koirapuistossa oli joka kerralla uusia narttuja. Ah, sitä valinnanvaran ihanuutta ja vaikeutta, Ukko taisi tuumata :D Nyt kyllä alkaa herran testosteronitaso jo vähän laskea ja jatkuva tyttöjen hännystely on rauhoittunut.
Koirat kyllä osaavat nauttia lumesta, etenkin Tytti ottaa kaiken irti ja peuhaa hangessa milloin mitenkin päin, vaikka yksinään :)

KOIRAMAINEN VIIKONLOPPU

Olimme tänään Pääkaupunkiseudun Portugeesit-ryhmän järjestämällä kimppalenkillä Espoon kauniissa kansallispuistossa, Nuuksiossa. Pieni, mutta reipashenkinen porukkamme taivalsi metsäpolkuja ylös ja alas, kiipesi kallioita, liukasteli pitkospuita ja jyrkkiä rappusia pitkin reilusti yli pari tuntia, vaikka kilometrejä ei Haukankierroksella ollutkaan kuin neljä.
Fiilis oli korkealla ja jylhiä maisemia kelpasi matkalla ihailla. Lenkin jälkeen istahdettiin vielä sammuttamaan jano limsalla ja suunniteltiin siinä samalla seuraavaa tapaamista barf-luennon merkeissä.



Eilisestä päivästäkin kului puolet mukavassa portugeesiporukassa Lahden KV-näyttelyssä. Omia koiria ei kylläkään ollut kehässä, mutta itse pääsin pyörähtämään siellä Tytin siskon, Bellan kanssa.
Seuraavaksi suunnataan sitten Helsinki Voittaja-näyttelyyn joulukuussa. Kehään vien jälleen Bellan ja omista koirista Ukon.

PORTUGEESIEN PUISTOTREFFIT

Olimme eilen iltapäivällä Vantaalla Länsimäen koirapuistossa portugeesien tapaamisessa. Ilma oli aivan ihana, syksyinen aurinko lämmitti mukavasti ja tunnelma porukassa oli varsin iloinen.
Paikalle tuli 15 ihmistä koirineen, joita taisi olla peräti 13. Mahtavaa oli seurailla kuinka koirat temmelsivät sydämensä kyllyydestä ja todella nauttivat olostaan!
Hottis oli ensimmäistä kertaa niin isossa porukassa, eikä ujostellut yhtään! Päin vastoin, kaikki ihmiset ja koirat käytiin tervehtimässä ja vauhtia piisasi koko reilu parituntisen ajan. Kuten myös Tytillä, joka tykkää juoksuleikeistä todella paljon. Kisailukavereita löytyi joka lähtöön, aina joku jaksoi lähteä mukaan laukkaamaan puistoa ympäri. Ukollakin varmasti oli mukavaa, joskin hänellä suurin osa ajasta kului kyllä ihania tyttöjä jaakatessa. No, pojat on poikia... ;)
Omistajatkin olivat sen verran tyytyväisiä, että seuraavaa tapaamista ollaan jo suunnittelemassa!
Että sitä odotellessa... :)

PENNUN TOUHUJA

Reilu viikko on mennyt, kun pentu tuli taloon ja kyllä sen on huomannutkin, oh hoh!! Neitokainen on varsin villi vilpertti, jonka "erikoisalaa" näyttäisi olevan kaikki tekstiilit. Enää ei parane jättää vaatteita sohvan reunoille lojumaan, puhumattakaan pyykinkuivaustelineestä. Siitä se vasta onkin hauskaa kiskoa kaikki alas! Petivaatteetkin saavat kyytiä pitkin lattiaa heti kun silmä välttää, kuten myös Masi-kissa, jota Hottis niin mielellään tykkää raahata korvista ympäriinsä.
Ulkoilemaan hän osaa haluta ihan itse, aamupissalle mamma herätetään tukasta repimällä ja päällä hyppimällä. Eikä ruoka-aikakaan pääse unohtumaan, kun nälästä osaa huomautella kovaäänisesti kippoja kolistellen ja vinkuen.
Ukko ja Tytti ovat jo hyväksyneet pennun tasavertaiseksi kaveriksi ja yhteiset leikit onnistuvat hyvin. Joskin Ukko taitaa olla omasta mielestään niin aikuinen, että usein miten jättää riehumisen nuorisolle ja tyytyy itse seuraamaan sivusta.
Kauniista syksystä olemme nauttineet päivittäisillä pitkillä kävelyillä lähimetsässä, joskin Tytin koko ajan kasvava riistavietti välillä tuo jännitystä rauhallisiin metsälenkkeihin. Täytynee alkaa harkitsemaan jotain nenätyöskentelyä hänelle harrastukseksi.

HOTTIS KOTIUTUI!!

Odotettu perheenlisäys (Katajakonnun Hot for Love) käytiin eilen hakemassa kotiin Hämeenkyröstä!
Kyydissä tuli myös Hottiksen velipoika, joka jatkoi vielä samana iltana matkaansa uuteen kotiin Inkooseen. Pikkuneiti hiukan kyllä ihmetteli veikan katoamista, kävi pari kertaa piipittämässä ovella, mutta käpertyi sitten omalle pedilleen nukkumaan. Yölläkään ei ikävä päässyt yllättämään, kun sai nukkua mamman kyljessä :)
Tänään on ollut ohjelmassa tutustumista perheen muihin elukoihin ja isoon pihapiiriin, missä vapaana saa temmeltää niin paljon kuin vaan jaksaa! Ukkokin hiukan innostui ulkona leikkimään tulokkaan kanssa, vaikkei sisällä toistaiseksi hyväksykään Hottista viereensä. Tytti sen sijaan vieläkin ihmettelee mikä kumma tuo pieni karvakasa on, eikä oikein tiedä miten suhtautuisi. Kissanpentu Masista Hottis saikin sitten oivallisen paini- ja köydenvetokaverin :)
Mutta koirani tuntien, kavereita ollaan jo lähipäivinä!

VIIKONLOPPU MAALLA

Viime viikonloppu meni hyvinkin "eläimellisissä" merkeissä Hämeenkyrössä, ratsastellen ja muutenkin mukana Katajakonnun kennelin touhuissa.
Oma tulokkaamme oli kasvanut viime näkemästä huimasti ja sai vielä portugeesitrimmin viikonlopun päätteeksi. Sievä tyttönen sieltä karvan alta paljastuikin, joskin tulevaisuudessa saamme värin kanssa varmaan näyttelyissä hiukan jännittää...
Onneksi näyttelymenestys ei kuitenkaan mielestäni ole koiramaailman tärkein asia :)


Katajakonnun Hot For Love "Hottis" (Liabell Ra-Balder de Alpha Lade x Sea King´s Hellvi Hajnhemme)




Viime viikolla meillä kävi trimmissä myös Ukon toinenkin tyttären tytär, Aguabeijo´s Ambar "Ami" (Tajmadoran Palmeiro x Mimakon Diva Desiree).
Erityisesti pikkuisen luonne pisti silmään; näin ihanan reippaita, avoimia ja rohkeita toivoisin kaikkien pentujen olevan!
Olisiko kenties perua äidiltä ja isovanhemmilta...? ;)

TRIMMAUSPÄIVÄ

Eilen meillä kävi trimmissä Ukon tyttären tytär Ansel (Aguabeijo´s Angelico), varsin ihastuttava ja reipas pikku tyttönen. Takapihan pusikot saivat kyytiä riehakkaan portugeesi-leikin tuoksinassa, mutta sen jälkeen pentukin malttoi hetken olla paikoillaan, jotta saimme räpsittyä pari kuvaa.



Ihanaa oli myös huomata, että ihmisten maailmakin on melkoisen pieni... Anselin omistajan kanssa löysimme yhteisiä tuttavia vuosien takaa ja ihmisiä yhdistävä tekijä oli, mikäs muu, kuin portugalinvesikoira :)

Pennun trimmaamisen jälkeen oli vuorossa oma kasvattini Tara (Mimakon Daisy Dirlandaa), jolle koitamme nyt saada näyttelyturkkia kasvatettua. Kesän kuivattamat kiharat piti kuitenkin leikata melkoisen lyhyeksi, kehään lähtö lienee ajankohtaista joskus talvella...

KESÄKUULUMISIA...

Kesä on kulunut jo puoleen ja sen myötä on varmistunut, että kenneliimme saapuu syyskuun alussa lisäystä! Musta-valkoinen pikku-neiti on Katajakonnun (Katariina Kokko) kasvatti, yhdistelmästä Liabell Ra-Balder de Alpha Lade x Sea King´s Hellvi Hajnhemme. Molemmat vanhemmat ovat alunperin kotoisin Ruotsista. Odotamme innolla uutta tulokasta!!

Tämän vuoden näyttelyt ovat sitten ohi omilta koirilta, joskin lainakoirien kanssa saatan kehässä piipahtaa. Kaverukset saivat kesäkampaukset; Tytiltä lähti kaikki häntätupsua myöten, mutta Ukon mahtavaa turkkia en raaskinut ihan kokonaan alas ajaa, lyhensin vain reilusti. Onneksi se on kuitenkin uusiutuva luonnonvara :)

HUH, HELLETTÄ!!

Kesä on kulunut puoleen, koirarintamalla ei pentujen suhteen toistaiseksi mitään uutta. Taran (Mimakon Daisy Dirlandaa) astutussuunnitelmat peruuntuivat, joten nyt odottelemme Tytin "kypsymistä" mamma-ikään.
Salaisia haaveita kylläkin jonkin sortin kennel-kasvusta on jo ennen sitä... ;)
Ihanaa helle-kesää olemme viettäneet Espoon pusikoissa, metsän ja pellon keskellä, sen verran myös veden äärellä, että Tyttikin on saanut ensimaistiaiset uimisesta. Muutto Helsinkiin kuitenkin häämöttää edessä, maaseutu-suunnitelmien vielä lykkääntyessä.
Muutamissa näyttelyissäkin olemme käyneet, tuloksina kuitenkin tasaista EH:ta kummallekin. Mukavaa on kuitenkin ollut yhdessä olo muiden portugeesi-ihmisten ja koiruuksien kanssa :)